Siirry pääsisältöön

Kilpailukykymittaristo asemoi maitoketjun kilpailukykyä suhteessa naapureihin

Kuva: Jaakko Suvala

Asiakas

Kotimainen maitoketju maitotiloilta elintarviketeollisuuteen ja päivittäistavarakauppaan asti.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala.

Tarve

Suomalaiselle maitoketjulle haluttiin luoda tuottavuus- ja kilpailukykymittaristo, jonka avulla koko ketjun kilpailukyvyn kansainvälinen vertailu olisi mahdollista. Maitoketju on Suomen elintarvikeketjuista suurin ja kilpailukykyisin, ja sen osat ovat tiukasti yhteen punoutuneet.

Ratkaisu

Tutkimuksessa koottiin kilpailukykymittaristo, jossa oli noin 15 tunnuslukua. Tunnuslukuja vertailtiin kahdeksan Itämeren ympärysmaan kesken. Lisäksi tutkija vieraili maitotiloilla, meijereissä, tutkimuslaitoksissa, ministeriöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa ja teki yhteensä yli sata sidosryhmähaastattelua. Haastatteluissa syntyi kokonaiskuva kunkin maan maitoketjun vahvuuksista ja heikkouksista, minkä perusteella saatiin käsitys koko Itämeren alueen maitoketjujen kilpailukyvystä.

Vaikuttavuus

Työn tuloksia esiteltiin intensiivisesti eri maakuntien maitotuotantoalueilla, edunvalvontaorganisaatioiden tilaisuuksissa, yritysten hallinto/jäsentilaisuuksissa sekä maa- ja metsätalousministeriössä. Tuloksia on hyödynnetty myös yliopisto-opetuksessa. Painettua kirjaa on jaettu noin 350 kappaletta. Ruotsin maa- ja metsätalousministeriö teki oman elintarvikeketjunsa kilpailukykystrategian nojaten tutkimuksen tuottamaan tietoon.

Rahoitus

MMM:n Maatilatalouden kehittämisrahasto

Asiakaspalaute

– Maatalous ja ruoka-ala ovat historiallisessa murroksessa. Suomen ruokastrategia hakee muotoaan, mutta markkinoiden ja politiikan nopeat käänteet ovat kääntäneet kärjen kriisien hallintaan. Tästä on päästävä eteenpäin tilanteeseen, jossa huomio kiinnitetään kilpailukyvyn kehittämiseen. Tässä työssä on tunnettava toimintaympäristön muutokset meillä ja muualla. Tutkimusta on luettu ja analysoitu tarkkaan MTK:ssa. Tulokset ovat arvokkaita myös siinä, miten valmistaudumme EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tuleviin muutoksiin.
Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK

– Tutkimusraportti toimi jonkin aikaa hyvänä yleisselvityksenä ja katsauksena siitä, missä meillä mennään suhteessa muihin maihin. Vientiyritysten näkökulmasta siinä ehkä havahduttiin joihinkin epäkohtiin, mutta vientikokemusta hankitaan vain käytännön vientitoiminnan kautta. Elintarvikehuoltosektorin näkökulmasta raportti toi hyvin esille sen hetken tilanteen ja kehityssuuntia, jotka ovat tärkeitä asioita huoltovarmuutta kehitettäessä.
Toimitusjohtaja Heikki Juutinen, Elintarviketeollisuusliitto

– Tutkimus antoi vahvaa tietoa lähialueen markkinoista ja toimijoista, ja poiki myös itselle mielenkiintoa seurata maitoketjun eri osa-alueiden muutoksia herkemmällä korvalla. Laadimme Arla Suomelle juuri strategian 2020 ja olen itse käyttänyt tätä tutkimusta yhtenä pohjana luodessani käsityksiä suomalaisen maitoketjun vahvuuksista ja heikkouksista. Siltä pohjalta on myös ollut helpompi asemoida Arla ja nähdä Arlan strategian rakentamisen tarpeet tuleville vuosille.
Toimitusjohtaja Reijo Kiskola, Arla Oy

Luken palaute

– Läheinen yhteistyö asiakkaiden kanssa toimi samalla tavalla kaikissa tutkimuksen maissa. Kävin dialogia jatkuvasti kaikkien haastateltujen kanssa, Suomessa tietysti tiiviimmin kuin muualla. Tutkimuksesta saamani palaute tuotti uusia ideoita ja tutkimusaiheita. Seuraan maitosektoria edelleen puolella silmällä, mutta samaa tekniikkaa jatketaan nyt lihaketjun kilpailukykytutkimuksessa.
Erikoistutkija Csaba Jansik, Luonnonvarakeskus