Jotta kotimainen kasvihuoneviljely voi jatkua, lähivuosina on löydettävä kasvuturvetta korvaavia kasvualustoja. Luken tekemä selvitys Kauppapuutarhaliitolle osoittaa, että kehitystyö tuottaa tuloksia mutta siirtymäaikaa tarvitaan.
Kasvihuoneviljelijät etsivät vaihtoehtoja kasvuturpeelle – tukena Luken tuore selvitys
Jos kasvuturpeen käyttö lopetettaisiin tänään, noin 90 prosenttia suomalaisista kasvihuoneyrityksistä kaatuisi. Kotimaiset tomaatit, kurkut ja ruukkusalaatit häviäisivät suomalaisten ruokapöydistä ja kukat parvekkeilta. Näin Kauppapuutarhaliitto ry:n jäsenet arvioivat tilannetta reilu vuosi sitten. Kasvuturpeelle etsittiin vaihtoehtoa jo silloin. Itse asiassa sitä on etsitty jo vuosia.
”Suomessa nostetusta turpeesta noin 10 prosenttia on kasvuturvetta, ja sitä saadaan energiaturpeen nostossa sivutuotteena suon pintakerroksista. Siinä vaiheessa, kun energiaturpeen nosto loppuu, heikkenee todennäköisesti myös kasvuturpeen saatavuus”, sanoo Luken tutkija Niko Silvan. Hänen mukaansa tutkijat ja viljelijät ovat varautuneet muutaman vuosikymmenen siirtymään, jonka aikana kasvuturvetta nostettaisiin valmiiksi ojitetuista soista ja vuosi vuodelta vähemmän. EU:n kaavailema sääntely, kestävän rahoituksen taksonomia, voi kuitenkin mullistaa tilanteen jo aiemmin.
”Jos kasvuturve luokitellaan erittäin haitalliseksi, kasvihuoneyrittäjille tulee mahdottomaksi saada esimerkiksi lainoja ja tukia”, Silvan toteaa. Kestäviä vaihtoehtoja on siis löydettävä jo lähivuosina.
Kohtuuhintaista ja tasalaatuista – riittävästi
Kauppapuutarhaliitto halusi tarkan tilannekuvan kasvuturpeen globaalista käytöstä ja saatavuudesta sekä kasvualustoista, jotka voisivat korvata kasvuturpeen kokonaan tai osittain. Tämän selvityksen liitto tilasi Lukelta keväällä 2021, ja selvitys valmistui lokakuussa.
”Sen lisäksi, että materiaali toimii kasvualustana, sitä on oltava riittävästi saatavilla ja sen on oltava kohtuuhintaista sekä tasalaatuista, jotta viljelijät voivat varautua tiettyyn satotasoon. Kauppaketjut pitävät huolen siitä, että satotason heikennystä ei voi siirtää hintoihin. Jos satotaso laskee esimerkiksi viisi prosenttia, tulos putoaa pakkaselle joka toisessa kasvihuoneyrityksessä”, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.
Uusiutuvaa ja kierrätettävää puukuitua
Silvanin mukaan suomalaisista kasvihuonevihanneksista ja -kukista yli 90 prosenttia kasvatetaan kasvuturpeessa, kun taas Keski-Euroopassa osuus on 50–80 prosentin kieppeillä. Tämä ei suinkaan tarkoita, että kasvualustaongelma olisi Keski-Euroopassa ratkaistu. Käytössä on runsaasti muun muassa kivivillaa, jota suosii myös moni suomalainen kurkunviljelijä.
”Kivivillan valmistaminen vaatii kuitenkin paljon energiaa eikä sitä voi kierrättää. Meille oli selvä lähtökohta, että kasvualustan on oltava uusiutuvaa ja kierrätettävää materiaalia”, Jalkanen kertoo.
Luken tekemässä selvityksessä lupaavimmaksi uudeksi kasvualustaksi nousi puukuitu, jota on helposti saatavilla suurissa määrin ja jonka voi hiertää tarpeen mukaan pikkutikuiksi tai jopa pumpulimaiseksi hötöksi. Teollista tuotantoa on luvassa ainakin suomalaiselta Biolanilta, joka aikoo käynnistää biokuitulaitoksensa syksyllä 2022. Puukuitu vaatii kuitenkin muita raaka-aineita tuekseen toimiakseen kasvualustana.
”Puukuitua voisi käyttää priimaamalla, siis parantamalla, sitä siirtymävaiheessa kasvuturpeella ja myöhemmin muilla raaka-aineilla, kuten rahkasammaleella”, Silvan sanoo. Hänen mukaansa soilla kasvava rahkasammal sopisi kasvualustaksi yksinäänkin, mutta sen suurimuotoista korjuuta ei pidetä kestävänä vaihtoehtona, vaikka se uusiutuukin kymmenissä vuosissa.
Lupaavia vaihtoehtoja ovat selvityksen mukaan myös järviruoko ja ruokohelpi sekä biokaasutuotannon mädätysjäännökset silloin, kun mädätettävä jäte on tasalaatuista.
Teimme tiivistä yhteistyötä Luken tutkijoiden kanssa koko selvitystyön ajan. Näin viljelijöiden arki ja tieteellinen tutkimus tukivat toisiaan parhaalla mahdollisella tavalla.”
– Jyrki Jalkanen, toiminnanjohtaja, Kauppapuutarhaliitto ry
Viljelijät ja tutkijat tiiviissä yhteistyössä
Silvan korostaa, että jokainen uusi kasvualusta vaatii muutoksia viljelyyn. Viljelyä pitää siis tutkia ja kehittää kasvualustojen rinnalla. Jalkanen ja Silvan pitävät nyt tehtyä kirjallista selvitystä hyvänä perustana jatkotutkimuksille sekä tutkimusrahoituksen haulle. Esiselvitys on heidän mukaansa myös hyvä esimerkki siitä, miten tutkijat ja tutkimuksen tilaajat voivat tehdä yhteistyöstä.
”Meidän tiimimme tapasi Luken tiimin Teamsin välityksellä kymmenkunta kertaa muutaman kuukauden aikana. Pystyimme välittämään helposti kaikki tiedot, joita kuulimme viljelijöiltä ja kasvualustojen tuottajilta, ja Luken asiantuntijat puolestaan arvioivat tieteellisestä näkökulmasta, mitä he näille vinkeille tekivät. Suosittelen tällaista toimintatapaa myös muille tutkimusten tilaajille”, Jalkanen sanoo.
Mitä tehtiin?
Asiakas: Kauppapuutarhaliitto ry
Tarve: Kasvihuoneviljelijöiden on löydettävä kasvualustoja kasvuturpeen rinnalle ja korvaajaksi. Lähtökohtana ovat kotimaiset, uusiutuvat raaka-aineet.
Ratkaisu: Luke kartoitti kasvualustojen markkinat ja kehityshankkeet Suomessa ja osin myös ulkomailla. Selvitys perustuu tilastojen ja tutkimusraporttien ohella kasvualustojen kehittäjien, tuottajien ja käyttäjien sekä Kauppapuutarhaliiton asiantuntijoiden haastatteluihin.
Vaikuttavuus: Selvitys tarjoaa perustan jatkotutkimuksille, joissa testataan lupaavimpia kasvualustoja kasvihuoneviljelyssä. Tutkimukset auttavat varmistamaan kestävän kotimaisen kasvihuoneviljelyn tulevaisuutta.
Rahoitus: Puutarhasäätiö
