Asiakasesimerkit Metsä

Fingridin tehtävä on ylläpitää ja kehittää Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa. Verkkoon kuuluu noin 14 300 kilometriä voimajohtoa. Merkittävä osa kantaverkosta sijaitsee alueilla, joissa johtojen alla kasvaa puita. Kasvusto käydään raivaamassa keskimäärin viiden vuoden välein, jotta puut eivät häiritsisi johtoja aiheuttaen sähkökatkoja tai muita vaaratilanteita.

Toistuvasti raivattavien voimalinjojen alla kasvava puusto on pääosin vesoista syntynyttä lehtipuustoa. Vesojen kasvutahtiin vaikuttavat useat eri tekijät, eikä ennalta suunniteltuun raivausväliin voi sokeasti luottaa. Luke on auttanut Fingridiä luomalla mallit ja sovelluksen, joiden avulla vesasyntyisten puiden kasvunopeutta voidaan luotettavasti ennustaa.

voimalinja sähkölinja fingrid runkoverkko tutkimusmetsä
Suomen runkoverkko kattaa 14 300 kilometriä sähkölinjaa, josta suuri osa kulkee metsämailla.

Palvelutoimittajan tarkastajat kävelevät muutaman vuoden välein läpi Fingridin linjat tarkistaen pylväiden rakenteita ja johtojen kuntoja. Samalla he tarkkailevat kasvustoa ja tekevät taulukoiden avulla tulkintoja siitä, miten kauan puut mahtuvat turvallisesti olemaan johdon alla. Havainnot syötetään mobiilisovelluksen avulla omaisuudenhallintajärjestelmään, joka ilmoittaa, milloin kohteet pitää käydä raivaamassa.

”Jos järjestelmä ilmoittaa, että joku kohde ei voi odottaa suunniteltuun raivaukseen asti, sille tehdään täsmäkaato”, kertoo Fingridin kasvustonkäsittelyn prosessista vastaava erikoisasiantuntija Mikko Nykänen.

Luken malli tuo ennustetaulukot uudelle tasolle

Fingridillä on ollut käytössään malleja kasvun ennustamiselle jo 1990-luvulta lähtien, mutta uusi malli tuo parempaa luotettavuutta ennustamiseen. Kasvualustan ravinteikkuudella on merkitystä puiden kasvuvauhtiin, samoin puulajeilla.

Jouni Siipilehto.

”Nuori leppävesa kasvaa kaikkein nopeimmin, mutta vanhemmissa vesoissa rauduskoivun vauhti on kovinta. Myös ilmaston lämpeneminen vaikuttaa”, kuvailee mallin kehittämisestä vastannut erikoistutkija Jouni Siipilehto Lukesta.

”Olimme toki tutkineet ja ennustaneet puuston kasvua ennenkin, mutta tämä oli meille täysin uusi sovellusalue. Yleensä haetaan keskimääräistä kasvua, mutta nyt piti löytää malli vesasyntyisten puiden maksimikasvulle”, kertoo Luken tutkimusprofessori Jari Hynynen, joka valmisteli ja suunnitteli projektin yhteistyössä asiakkaan kanssa.

Malli auttaa riskienhallinnassa

Nykäsen mukaan merkittävin mallinnuksesta ja sovelluksesta saatava hyöty liittyy riskienhallintaan.

”Emme pyri mallin avulla optimoimaan raivauksen kiertoaikoja, vaan välttämään tilanteita, joissa puu osuu voimalinjaan. Sähkökatkosta toipuminen on kustannuksiltaan aivan toista luokkaa kuin raivaustyön järjestäminen. Lisäksi Fingridille on sähkömarkkinalakiin kirjattu velvoite toimia niin, että sähkönsiirto ei häiriinny johdolle kaatuvista tai johtoaukealla kasvavista puista.”

Luke kehitti mallin ja ohjelmoi se pyörittämiseen tarvittavan sovelluksen vuonna 2018. Työ viimeisteltiin vuonna 2019, ja malli otettiin käyttöön loppuvuoden aikana. Ensimmäiset kokemukset mallin ennustamiskyvystä ovat erittäin lupaavia. Mallin taustalla on vahva metsäntutkimuksen osaaminen.

”Pidämme Lukessa yllä isoja mittausaineistoja ja suoritamme valtakunnan metsien kertamittauksia. Meilllä on myös tutkimustyöhön tarvittava osaaminen. Tämä Fingridin sovellusalue on yksi esimerkki, johon voimme soveltaa alan osaamistamme”, Hynynen summaa.

Kuvat: Erkki Oksanen.