Artikkelit Kala

Miten kilpailijoiden muodostama ryhmä tekee yhteistyötä? Entä taipuvatko hankalasti selitettävät eläinjalostus, genetiikka ja genomiikka kännykkäpeliksi? Millä tavalla teknologinen työntö ja markkinoiden imu toteutuvat EU-hankkeessa? Kaikki tämä ja paljon muuta selvisi vuonna 2019 loppuneessa FISHBOOST-hankkeessa. Luken johtava tutkija Antti Kause kertoo FISHBOOSTin tarinan.

Viisi vuotta kestäneen FISHBOOST-hankkeen ytimenä oli eurooppalaisen vesiviljelyn kilpailukyvyn parantaminen valintajalostuksen avulla. Projektin aikana muodostui suuri FISHBOOST-verkosto, ja hankkeessa oli suoraan mukana yli 50 ihmistä.

FISHBOOST-konsortion muodosti iso joukko tutkijoita ja yrityksiä, joista monet ovat perinteisesti olleet toistensa kilpailijoita. FISHBOOSTissa he yhdessä pystyivät tekemään ison yhteisen ponnistuksen. Hienoon lopputulokseen johtivat esimerkiksi partnereiden poikkeuksellisen selvä yhteinen elinkeinon kehittämisen päämäärä ja vahva motivaatio mennä eteenpäin. Avain menestykseen oli myös tiedon avoin jakaminen, mikä oli tärkeää varsinkin tuloksia käytännössä soveltaville yrityksille ja partnereille. Jokainen pystyi hyödyntämään eri alojen osaamista ja kartuttamaan omaa osaamistaan.

Laaja-alaisen vuorovaikutuksen seurauksena alkuun isolta tuntunut EU ja sen eri tutkimuslaitokset tulivat tutuiksi ja yhteistyö eri maiden välillä tiivistyi. Tämä onkin yksi EU:n tutkimusrahoituksen tärkeistä tavoitteista.

Hankkeen hallitustyöskentelyä.
FISHBOOSTin Project Board työnteossa. ”EU-hankkeiden hallitustyöskentely on palkitsevaa, vaikkei paperitöiltäkään voi välttyä”, Antti Kause sanoo. Kuva: Antti Kause.

Mitä kehitimme FISHBOOSTissa?

FISHBOOSTissa kehitettiin eläinjalostuksen sovelluksia, jotka parantavat viljeltyjen kalojen resurssitehoa, kuten rehutehoa ja filesaantoa, ja EU:n kuuden tärkeimmän kasvatetun kalalajin vastustuskykyä tauteja vastaan. Näitä kalalajeja ovat karppi, meribassi, kultaotsasargi, piikkikampela, kirjolohi ja lohi.

FISHBOOSTin hyvää ja innovatiivista henkeä kuvastaa Aquakultor-kännykkäpelin syntyminen. Peli perustuu FISHBOOSTin tuloksiin, ja se havainnollistaa helposti omaksuttavassa muodossa hankkeen avaintuloksia. Pelaaja oppii, miten valintajalostuksella parannetaan resurssitehoa ja kalaterveyttä sekä miten kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia voi pienentää.



Aquakultor – Vesiviljelyn mobiilipeli

Pelissä pelaaja rakentaa oman vesiviljely-yrityksen. Kalankasvatuksesta saadut rahat pelaaja voi sijoittaa kehityshankkeisiin, joilla toimintaa on mahdollista laajentaa ja tehostaa. Pelaaja voi esimerkiksi hankkia aurinkovoimaa, oman hautomon omaa poikastuotantoa varten sekä palkata eläinlääkäreitä tai tilintarkastajia.

Pelaaja voi myös sijoittaa kehityslaboratorioon ja osaavaan henkilöstöön, kuten geneetikkoihin ja laitosteknikkoihin, jolloin hän voi aloittaa kehityshankkeita oman valintaohjelmansa parantamiseksi. Valintaohjelmalla parannetaan kalan vastustuskykyä tauteja vastaan sekä rehun käytön tehokkuutta. Valintaohjelmaa on mahdollista kehittää genomiseen valintaan asti. Siinä perinnöllisesti parhaat emot pystytään geenitestin avulla määrittämään kudosnäytteestä.

Pelissä seurataan tarkasti laitoksen ekologista jalanjälkeä, jota saadaan pienennettyä kehityshankkeilla. Yritys saattaa kohdata tappioita, jos pelaaja ei aktiivisesti huolla kasvatuspaikkaansa, jolloin taudit voivat vallata laitoksen. Myös myrskyt ja meripedot voivat aiheuttaa tappioita kalankasvatuslaitokselle.

Aquakultor-pelin ovat kehittäneet ranskalainen FISHBOOST-tutkija François Allal ja Mathieu Besson. Peli on ladattavissa ilmaiseksi Google Playssa ja AppStoressa. Pelin traileri.



Kuvakaappauksia Aquakultor-pelistä.
Aquakultor-pelissä pelaaja pääsee rakentamaan oman vesiviljely-yrityksen ja sijoittamaan kehitystoimiin. Kuvakaappauksia Aquakultor-mobiilipelistä YouTubesta.

Suurena saavutuksena genomisen valinnan soveltaminen kaloille

Hanketta suunniteltaessa Ross Houston (Roslin Institute, UK) totesi, että hänen työnsä on tuomittu epäonnistumaan. Hänen johdettavakseen siunaantui työpaketti, jossa yhdistettiin kalojen tautiresistenssi ja molekyyligenetiikka. Tavoitteena oli kehittää valintatyökaluja, joiden avulla kalojen vastustuskyky tauteja vastaan paranee. Tautiresistenssi on hyvin vaikea tutkittava. Tuolloin, vuonna 2013, kalagenomiikka oli lapsen kengissä, kallista ja hankalaa. Genomiikassa käytetään DNA-tason tietoa ominaisuuksien periytymisen ymmärtämisessä.

Tästä kaikesta kehkeytyi kuitenkin yksi FISHBOOSTin isoista saavutuksista. FISHBOOSTissa käytettiin uuden sukupolven menetelmiä, ja suuri kehitysaskel saavutettiin genomisen valinnan soveltamisessa kaloille, erityisesti tautiresistenssin parantamisessa. FISHBOOSTin kokeilla ja kehitystyöllä todennettiin genomisen valinnan toimivuus viljellyillä kaloilla.

Uuden sukupolven menetelmiä – teknologiselle työnnölle hyvä vastaanotto

Vesimaisema.
FISHBOOST toimii tulevaisuuden vesiviljelyn suunnannäyttäjänä. Kuva: Antti Kause.

FISHBOOSTissa käytettiin uuden sukupolven laboratoriomenetelmiä, joilla pystyttiin kehittämään kymmeniä tuhansia DNA-molekyylimarkkereita uusille kalalajeille. Laskennallisen genetiikan menetelmällä määritettiin tarkasti yksittäisten kalojen perinnöllinen kyky periyttää ominaisuuksia seuraaviin sukupolviin.

Teknologinen työntö sai hyvän vastaanoton. Yritykset alkoivat kokeilla tätä uutta teknologiaa. FISHBOOSTin vuoden 2018 yleiskokouksessa yritykset esittelivät sovelluksiaan ja uusia hankkeitaan, joissa tuloksiamme jatkokehiteltiin. Ihmisten tyytyväisyys oli käsin kosketeltavaa.

Tällä hetkellä jo useampi kalojen valintaohjelma käyttää genomista valintaa. Genomisen valinnan käyttöönotto viljeltyjen kalojen valintaohjelmissa on yksi päätavoite Luken koordinoimassa tammikuussa 2019 käynnistyneessä Horizon 2020 -hankkeessa AquaIMPACT (Genomic and Nutritional Innovations for Genetically Superior Farmed Fish).