Siirry pääsisältöön

Suomen susikanta on kasvanut

Uutinen 9.6.2021

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan maaliskuussa 2021 Suomessa oli 90 % todennäköisyydellä 18–25 susiparia ja 32–38 perhelaumaa. Susireviirejä oli yhteensä 54–59, mukaan lukien rajareviirit ja poronhoitoalueen reviirit.

− Perhelaumojen määrä oli noin 16 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin maaliskuussa 2020 ja parien määrä noin 23 % suurempi. Uusista reviireistä valtaosa syntyi läntiseen Suomeen, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Lukesta.

− Suomen susikanta on 2000-luvulla välillä kasvanut, välillä vähentynyt. Perhelaumojen määrä on kasvanut vuodesta 2017 lähtien ja oli maaliskuussa 2021 suurempi kuin kertaakaan aiemmin vuosijaksolla 1996−2021, Kojola arvioi.

Luken ohjelmajohtaja Katja Holmala mukaan kanta-arviossa keskitytään parien ja laumojen määriin, sillä ne kertovat susikannan elinvoimaisuudesta ja lisääntymispotentiaalista.

Susilaumat sekä kahden suden asuttamat reviirit maaliskuussa 2021. Ympyräsymbolit viittaavat laumareviireihin ja neliöt kahden suden asuttamiin reviireihin. Lisäksi rajareviirit on merkitty ympyrän/neliön halki kulkevalla pystyviivalla. Värit kuvaavat reviiristatuksen todennäköisyyttä seuraavasti: vihreä=selvä perhelauma tai parireviiri, oranssi=todennäköinen pari tai perhelauma, punainen=epävarma pari tai perhelauma. *) Reviirillä kuollut alfanaaras; reviirin status on epäselvä.

Reviirien jakautumisessa Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja poronhoitoalueen välillä ei ollut merkittävää muutosta maaliskuuhun 2020 verrattuna. Maaliskuussa 2021 noin 57 % reviireistä sijaitsi läntisessä Suomessa.

Läntisen Suomen kannanhoitoalueella vahvimpien susikantojen alueita ovat Varsinais-Suomi ja Etelä-Satakunta sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaa. Näillä alueilla valtaosa reviireistä oli perhelauman asuttamia. Itäisessä Suomessa susikanta painottui Kainuun ja Pohjois-Karjalan itäosiin sekä Pohjois-Savon pohjoisosiin. Susien yksilömäärän arvioidaan maaliskuussa 2021 olleen 279−321. Susikannan runsastumisen taustalla on hyvä pentutuotto erityisesti siellä, missä susille on ollut saatavilla hyvin ravintoa.

− Luken susikannan kehitystä kuvaavan ennustemallin mukaan reviirien määrä todennäköisesti kasvaa edelleen. Marraskuun 2021 reviirien kokonaislukumääräksi ennustetaan 90 % todennäköisyydellä 70−84. Maaliskuussa 2022 reviirejä ennustetaan olevan 53−83, joista laumoja 90 % todennäköisyydellä 21−43, kertoo erikoistutkija Samu Mäntyniemi Lukesta.

Kattava aineisto paransi kanta-arvion tarkkuutta

Tämän vuoden kanta-arvion pohjana on aiempia vuosia laajempi aineistokokonaisuus. Talven 2020—2021 DNA-näytekeräys laajentui kattamaan jopa 90 % mahdollisista susireviireistä. DNA-näytteitä analysoitiin 1 499 kappaletta, kun edellisen vuoden kanta-arviossa niitä oli 817. Lisäksi Tassu-tietojärjestelmään kirjattujen pari- ja laumahavaintojen yhteenlaskettu määrä kasvoi edelliseen havaintojaksoon verrattuna lähes 40 %.

− Aiempia vuosia kattavampi maastoaineisto näkyy kanta-arviossa lukuarvojen todennäköisyysvälien kaventumisena noin 25 %:lla edellisvuoteen verrattuna, Mäntyniemi kertoo.

DNA-näytteet on analysoitu mikrosatelliittimenetelmällä Turun yliopistossa. Kauden näytteiden analyyseissa ei löytynyt viitteitä koirasusista. Luke tarkistaa varmuuden vuoksi kaikki näytteet uudella, entistä tarkemmalla SNP-analyysimenetelmällä mahdollisimman pian, mutta viimeistään ensi vuonna.

Yhteistyö on aineiston keräämisen selkäranka – kiitos kerääjille

Kiitos kattavasta maastoaineistosta sekä DNA-näytteiden että Tassu-tietojärjestelmään kirjattujen havaintojen osalta kuuluu erityisesti aktiivisille kansalaisille ja petoyhdyshenkilöille. Ilman vapaaehtoisten osallistumista näin kattavan aineiston kerääminen ei olisi taloudellisesti mahdollista.

Esimerkiksi DNA-näytteitä toimitti 212 vapaaehtoista kerääjää kaudella 2020-2021, kun edellisellä kaudella näytteitä saatiin 82 henkilöltä. Kerääjämäärän kasvun taustalla on DNA-keräyksen laajentuminen uusille alueille, mutta myös uusien ihmisten mukaantulo vanhoilla keräysalueilla.

− Kanta-arvion ja tutkimuksen kannalta pitkät ja kattavat maastoaineistojen aikasarjat ovat todella arvokkaita. Ne lisäävät tulosten luotettavuutta ja mahdollistavat myös muutosten taustalla olevien seikkojen tutkimisen, Holmala kertoo ja toivoo, että arvokas yhteistyö vapaaehtoisten kanssa saisi jatkoa myös tulevilla kausilla.

Luke vastaa kansalaisten suden kanta-arviota koskeviin kysymyksiin 11.6. klo 9.30−10.30 YouTube-kanavalla. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen Facebookin kautta. Seuraa ilmoitteluamme Luken Facebook-sivulla. Tilaisuus on suomeksi.