Siirry pääsisältöön

Kvarken flada

Kvarken flada

Luken osapaketti
Rannikkoalueella vain pieni kalojen lisääntymiseen soveltuva pinta-ala tuottaa merkittävän osan kalakannoista, erityisesti rannikkokalastukselle sosiaalisesti ja taloudellisesti tärkeillä lajeilla, kuten hauella ja ahvenella. Kalakannan koon määrittävät lisääntymisen onnistuminen ja vuosiluokan suuruus, eli kunakin vuonna elossa selviytyvien poikasten määrä. Merenkurkussa merenlahtia ja fladoja on erityisen paljon verrattuna muuhun Suomen tai Ruotsin rannikkoalueeseen ja alue onkin tärkeä kalataloudelle, erityisesti ahvenen kalastukselle. Fladojen suuresta lukumäärästä ja todennäköisesti huomattavasta kalataloudellisesta merkityksestä huolimatta niiden ominaisuuksia ei juuri ole määritelty - millainen flada tuottaa ahvenen tai hauen poikasia ja miten poikastuotannon edellytykset tulisi ottaa huomioon esimerkiksi fladojen käytön suunnittelussa? Merenkurkussa erityisesti matalien lahtien osalta maan nousu ja ihmisen aiheuttamat muutokset, kuten kasvillisuuden poistot tai lahtien ja fladojen suuosien avaamiset veneliikenteen kulkuväyliksi ovat saattaneet osaltaan vähentää sopivaa poikashabitaattia tai muuttaa fladan virtaus- ja lämpötilaolosuhteita keskeisesti.

Hankkeessa kartoitetaan Interreg BA ohjelma-alueelta maantieteellisen arvioinnin perusteella erilaisia fladoja ja umpinaisia merenlahtia, yhteensä noin 40. Näissä fladoissa toteutetaan keväällä 2017 ja 2018 näytteenotto, jossa kartoitetaan ahvenen ja hauenpoikasten esiintyminen pienpoikasvaiheessa. Lisäksi Merenkurkun suurilla jokisuualueilla, Vaasan eteläisellä Kaupunginselällä ja Kyrönjoen suistoalueella kartoitetaan ahvenen poikasmääriä vertailuaineiston keräämiseksi.

Kartoitusaineiston perusteella valituissa kymmenessä fladassa toteutetaan vuoden 2018 lisääntymiskautena seuranta, jossa kartoitetaan poikastuotannon määrä ja poikasten ulosvaellusajankohta. Työtä varten kehitetään kesällä 2017 menetelmiä, joilla voidaan selvittää poikasten ulosvaellusta fladoista ajankohdan sekä määrien suhteen. Selvitetään mahdollisuus arvioida poikasmääriä video- tai timelapse stillkuvien perusteella yhdistettynä virtaustietoon. Lisäksi toteutetaan pyynti fladan suuaukon lähistöllä pienisilmäisillä katiskoilla. Samalla seurataan kolmipiikkien määrää niiden vaikutuksen arvioimiseksi.

Työ muodostaa perustan fladojen kunnostuksia ja ylläpitoa varten sekä maankäytön suunnittelun avuksi. Hankkeessa määritellään kalataloudellinen standardiflada, joka tuottaa mahdollisimman suuren määrän ahvenen tai hauen poikasia. Hankeessa tuotetaan tieteellinen käsikirjoitus, jossa aineiston perusteella määritellään kalataloudellisesti hyvän fladan ominaisuudet. Lisäksi tuotetaan raportti, jossa esitetään perusteet kalataloudellisesti järkeville kunnostustoimenpiteille ja seurattaville asioille.

Hanke tuottaa tietoa viranomaisten, kalatalousalueiden ja muiden toimijoiden käyttöön.


Tutkimustyö liittyy kiinteästi muihin Luonnonvarakeskuksessa meneillään oleviin rannikkoalueen kalojen luonnonlisääntymistä käsitteleviin tutkimuksiin sekä merialusuunnnitteluun. Hankkeessa tuotetaan tietoa rannikon kalakantojen hoidon ja elinvoimaisuuden tukemiseksi ja se edesauttaa siten kestävän luonnonvaratalouden ja -politiikan toteutumista. Koko hanketta koordinoi Metsähallitus, Luonnonvarakeskus vastaa kaloihin liittyvistä kartoituksista. Muut yhteistyökumppanit ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Västerbottenin lääninhallitus.

Muissa hankkeen aktiviteeteissa tunnistetaan ja luokitellaan fladoja maantieteellisten ominaisuuksien perusteella, kerätään tietoja luontoarvoista, kuten kasvillisuudesta, hyönteisistä sekä lepakoista. Tarkoituksena on mm. arvioida fladojen merkitystä ekosysteemipalvelujen tuottajana.