Hankkeessa selvitetään Norjan pohjoisella rannikkoalueella saaliiksi saadussa lohisaaliissa kalojen synnyinjokia geneettisillä menetelmillä. Eri kantoihin kohdistuvan pyynnin ajankohta, pyyntialueet ja erityisesti pyynnin valikoivuus eri meri-ikäisillä lohilla selvitetään Finnmarkin ulkorannikolla, vuonoissa ja valituissa vertailujoissa kuten Teno ja Näätämöjoissa. Hanke on jatkoa Kolarctic salmon EU hankkeelle, joka toteutettiin vuosina 2011-2013 yhteistyönä Norjan, Suomen ja Venäjän välillä. Norjan rannikon lohenkalastukseen suunnitellaan uusia säätelyitä, joiden tarkoitus on vähentää lohien sekakantoihin kohdistuvaa pyyntiä. Uusien rannikon lohenkalastuksen säätelyiden voimaantulon on arvioitu tapahtuvan lähivuosina. Samanaikaisesti Suomi ja Norja neuvottelevat Tenojoen uudesta kalastussäännöstä ja siitä tehtävästä kalastussopimuksesta, jolla pyritään parantamaan Tenojoen vesistön alueella kutukantoja. Kolarctic hankkeessa selvitetään rannikolla ja valituissa joissa lohenkalastuksen sosio-ekonomiaa olosuhteissa, jolloin lohen merikalastukseen tulee uusia säätelyitä ja jokiin odotetaan nousevan enemmän lohia. Lohenkalastajien perinnetietoa lohien vaelluksista, lohikantojen vaihteluista ja eri pyyntimuotojen tehokkuudesta selvitetään rannikolla ja valituissa joissa. Hankkeessa selvitetään myös ilmaston lämpenemisen vaikutusta lohien vaellusaikojen mahdolliseen muuttumiseen, lohien kasvussa tapahtuneisiin muutoksiin sekä niiden vaikutusta kalastukseen. Lohen kassikasvatus lisääntyy edelleen Finnmarkissa ja Kuolan niemimaan pohjoisrannikolla ja hankkeessa selvitetään kassikasvatuksesta karanneiden lohien esiintyminen ja runsaus rannikon pyynnissä ja valituissa joissa. Eräiden sähköntuotantoon rakennettujen lohijokien lohentuotantoon palauttaminen selvitetään. Kolarctic salmon II hankkeessa toimivat partnerit työskentelevät yli rajojen ja tutkimusaineistojen analysoimisessa mahdollistetaan koulutus ja uusien analysointitapojen hyväksikäyttö.
