Järvilohi on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Se ei ole pystynyt lisääntymään luontaisesti vuosikymmeniin. Saimaan alueella eläneen järvilohen entiset kutujoet – Ala-Koitajoki ja Pielisjoki - rakennettiin vesivoimatuotantoon 1950-luvulta lähtien. Viimeistään 1971 lähtien, Kuurnan voimalan valmistuttua Pielisjokeen, noin 20 km Joensuusta ylävirtaan, on järvilohen säilyminen kalastossamme ollut kokonaan kalanviljelyn ja istutusten varassa.
Yli 10 vuotta vireillä ollut Ala-Koitajoen virtaaman lisääminen ja voimaloiden kalatalousmaksujen ajanmukaistaminen sai sinettinsä tämän vuoden 2013 alussa. KHO:n antama päätös 29.1.2013 nostaa Pielisjoen voimalaitosten kalatalousmaksuja ja lisää Ala-Koitajoen virtaamaa 2 m3:stä/s keskimäärin 5 m3:iin/s siten, että juoksutus on 6 m3/s huhtikuun alusta syyskuun loppuun ja muun ajan vuodesta 4 m3/s.
Lisäjuoksutus on voimassa seitsemän vuoden ajan, jonka kuluessa on mahdollisuus selvittää järvilohen luontaisen lisääntymisen järjestämiskeinot, kutemisen ja mädin hautoutumisen onnistuminen sekä poikastuotannon määrä, ja viimekädessä se saadaanko järvilohi palautettua luonnossa lisääntyväksi. Samanaikaisesti selvitetään, miten luonnossa syntyviä poikasia voidaan laitosviljelyssä hyödyntää parhaiten järvilohen monimuotoisuuden ja elinkelpoisuuden lisäämiseksi .
